RDS-5
RDS-5 (ven. РДС-5, Reaktivnyi Dvigatel Spetsialnyi) on Neuvostoliitossa kehitelty taktinen ydinase. Sen käyttötarkoitus on ollut ilmeisesti, vähintäin olla 533 mm laivastotorpedon ydinkärkenä, mahdollisesti myös ilmasta pudotettava taktinen ydinpommi. Tähän ydinaseeseen liittyvinä, on tehty ainakin kolme eri ydinkoetta Semipalatinskissa eli Semeissa syyskuun alussa 1953.[1]
Ensimmäiseen RDS-5:n versioon oli ladattu ontto Pu-239 imploosiopanos, omamassaltaan 2,0 kg. Sen voimakkuus oli 5,8 kilotonnia odotetusta 9,2 kT:sta. Toinen versio sisälsi vain 0,8 kg (teho 1,6 kT) verran samaa ainesmateriaalia. Ydinkokeet. 3., 8., ja 10. syyskuuta 1953, sekä niihin liittyvät torpedo-asetyypin toimintakokeet toteutettiin vuosina 1954-1955, mikä kertoo Neuvosto-Venäjän toteuttaman varhaisen miniatyrisoinnin eli asekoon pienentämisen, vain lähes tasan 4 vuotta Neuvostoliiton tekemästä ensitestistä ydinaseilla.[2] Odotettu tuotos oli ollut oletettua saantoarvoa noin 30% pienempi.[3] Myöhemmin kehitettiin 10 kT vahvuuksinen RDS-9 ydintorpedoksi.
Lähteet
- https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/rds-5.htm
- http://russianforces.org/blog/2012/10/interesting_document_on_soviet.shtml
- https://www.johnstonsarchive.net/nuclear/tests/USSR-ntests1.html
Viitteet
- ↑ https://www.globalsecurity.org/wmd/world/russia/rds-5.htm Viitattu 27.2.2025.
- ↑ https://www.johnstonsarchive.net/nuclear/tests/USSR-ntests1.html Viitattu 27.2.2025.
- ↑ http://russianforces.org/blog/2012/10/interesting_document_on_soviet.shtml Viitattu 27.2.2025.
