Unbitrium
| |||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Unbitrium | ||||
| Tunnus | Ubt | ||||
| Järjestysluku | 123 | ||||
| Luokka | (ei vahvistettu) | ||||
| Lohko | g-lohko | ||||
| Ryhmä | (ei vahvistettu) | ||||
| Jakso | 8 | ||||
| Löytövuosi | (ei löydetty) | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino (Ar) | (326) | ||||
| Orbitaalirakenne | 5g36d107p68s8 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 35, 18, 8, 2 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | |||||
| Muuta | |||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||
| CAS-numero | 54500-71-9 | ||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||
Unbitrium on väliaikainen nimi alkuaineiden jaksollisessa järjestelmässä yhdelle alkuaineista, joita ei ole vielä löydetty. Unbitriumin väliaikainen kemiallinen merkki on Ubt, ja sen järjestysluku on 123.[1] Sen sijainti taulukossa, kuten myös sen ominaisuudet, on osittain määritelty laskennallisesti.lähde?
Unbitriumia ei vielä (2011) ole yritetty syntetisoida, mutta jos sen atomeja saataisiin aikaan, niiden isotoopin 326Ubt odotetaan olevan pysyvin.[1]
Lähteet
- ↑ a b Emsley, John: Nature's Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements, s. 589. Oxford University Press, 2011. ISBN 9780199605637 Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)