Vilhelm Helander

Vilhelm Helander
Henkilötiedot
Syntynyt8. helmikuuta 1941
Kuollut2025
Ammatti professori
arkkitehti
Vanhemmat Arne Helander
Puoliso Elisabeth Helander
Muut tiedot
Merkittävät teoksetHelsingin tuomiokirkon restaurointi

Arne Anders Vilhelm Helander (8. helmikuuta 1941 Helsinki – 2025)[1][2] oli suomalainen arkkitehti, professori ja akateemikko, joka tunnetaan vanhojen rakennusten restaurointitöistä. Vuonna 2024 Helander sai taiteen akateemikon arvonimen.[3]

Ura

Helander valmistui Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1967 arkkitehdiksi ja vuonna 1972 tekniikan lisensiaatiksi. Hän toimi korkeakoulun arkkitehtuurin historian professorina viransijaisena vuosina 1968–1969, 1972–1976 ja 1985 ja vakinaisena vuosina 1986–2005[4], minkä jälkeen jäi virasta eläkkeelle. Hänen opetustaan on luonnehdittu innostavaksi sekä detaljitietoa, huumoria ja omakohtaisia tulkintoja pursuavaksi[4].

Vuosina 1985–1993 Helanderin suunnitelmien mukaan restauroitu Säätytalo Helsingin Kruununhaassa.

Opetustyön ohella Helander on luonut mittavan uran suunnittelevana arkkitehtina. Hänellä oli yli 40 vuoden ajan yhteinen arkkitehtitoimisto edellisen akateemikon, vuonna 2023 kuolleen Juha Leiviskän kanssa, mutta he työskentelivät yleensä eri projektien parissa. Yhteinen toimisto perustettiin vuonna 1978, kun Helander ja Leiviskä saivat yhdessä tehtäväkseen Helsingissä sijaitsevan Vanhan ylioppilastalon peruskorjauksen ja restauroinnin tulipalon jälkeen.[5][6][4]

Helander tuli jo 1970-luvulla tunnetuksi yhdessä arkkitehti Mikael Sundmanin kanssa kirjoittamallaan poleemisella teoksella Kenen Helsinki, jossa tekijät tarkastelivat kiinteistönjalostuksen tuhoisia vaikutuksia historiallisen kaupunkimiljöön kehitykseen. Kirja sai vuonna 1971 arvostetun Eino Leinon palkinnon.[7]

Helander on tunnustettu merkittävistä ansioistaan pohjoismaisen rakennussuojelun teorian kehittäjänä. Myös arkkitehdin työssään Helander erikoistui restaurointitehtäviin rakennusten alkuperäistä henkeä kunnioittaen.

Helanderille on myönnetty Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 1971 ja Pro Finlandia -mitali vuonna 1998.[8]

Hänen päätöitään restauroinnin alalla ovat vuonna 1993 valmistunut Helsingin Säätytalon restaurointi, vuonna 1999 valmistunut Helsingin tuomiokirkon restaurointi ja vuonna 2000 valmistunut Kansallismuseon peruskorjaus. Hän toimi myös monissa luottamustehtävissä, kuten Alvar Aalto -säätiön hallituksen jäsenenä.[9]

Helander nimitettiin taiteen akateemikoksi 8. marraskuuta 2024. Helander oli neljäs tasavallan presidentin myöntämän akateemikon arvonimen saanut arkkitehti ja heistä ensimmäinen, joka on erikoistunut korjausrakentamiseen ja restaurointiin. Edeltävät akateemikoiksi nimetyt arkkitehdit ovat olleet Alvar Aalto, Reima Pietilä sekä Juha Leiviskä. [4][8] Helander kertoi, että haluaa akateemikkona toimia etenkin mielipidevaikuttajana. Nimitystilaisuudessa pitämässään puheessa hän kritisoi kiinteistösijoittajien valtaa Helsingin kaupunkisuunnittelussa ja katsoi, että yleisen edun ylläpitäminen päätöksenteossa on huolestuttavasti heikentynyt, mikä on uhkana kaupungin arvokkaan rakennusperinnön säilymiselle.[4]

Yksityiselämä

Helanderin aviopuoliso oli Elisabeth Helander.[10] Helanderin isä oli arkkitehti Arne Helander.[11]

Helander asui Helsingissä[4].

Helanderin restaurointitöitä

Kirjallisia teoksia

  • Vilhelm Helander & Mikael Sundman. Kenen Helsinki – raportti kantakaupungista. Helsinki; Porvoo: Werner Söderström osakeyhtiö, 1970.
  • Vilhelm Helander & Mikael Sundman. Saneeraus suomalaisessa kaupungissa. Asuntohallituksen julkaisuja A5. 1972.
  • Vilhelm Helander & Mikael Sundman. "Miltä näyttää maamme - ympäristön muutos ja rakennusperinnön kohtalo". Suomen rakennustaiteen museo, Helsinki. 1982.
  • Vilhelm Helander & Simo Rista. Suomalainen rakennustaide. 1987.
  • Vilhelm Helander. Modern Architecture in Finland. Helsinki: Kirjayhtymä, 1995.
  • Vilhelm Helander (toim.). Säätytalo. Helsinki: Edita, 1999.

Palkinnot ja tunnustukset

Lähteet

  1. ↑ Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. ↑ Peltonen, Topias: Taiteen akateemikko Vilhelm Helander on kuollut Yle Uutiset. 28.1.2025. Yleisradio. Viitattu 28.1.2025.
  3. ↑ a b Arvonimet | Suomi sai kaksi uutta taiteen akateemikkoa Helsingin Sanomat. 8.11.2024. Viitattu 8.11.2024.
  4. ↑ a b c d e f Vesikansa, Kristo: Arkkitehtuurin neljäs akateemikko. Arkkitehtiuutiset, 5/2024, s. 13-15. Suomen arkkitehtiliitto.
  5. ↑ Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, Architects Finnish architecture biennial review. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 10.12.2016.
  6. ↑ Juha Leiviskä Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 20.1.2025.
  7. ↑ a b Helander, Vilhelm Kirjasampo. Viitattu 10.12.2016.
  8. ↑ a b Holmberg, Jimi: Romanikulttuurin edistäjä ja vanhan arkkitehtuurin suojelija saivat harvinaisen arvonimen, joita mahtuu Suomeen vain yksitoista Yle Uutiset. 8.11.2024. Viitattu 20.1.2025.
  9. ↑ Artchitecture seminaarin esiintyjät tut.fi. Viitattu 10.12.2016.
  10. ↑ Elisabeth Helander – Tieteen ja ympäristön asialla Kemia-lehti. 5.6.2020. Arkistoitu 6.11.2021. Viitattu 6.11.2021.
  11. ↑ Taskinen, Rita: Suomalainen Design From Finland, Kuka kukin on, Who’s Who in Finnish Design. Helsinki: Ornamo, 1992. ISBN 952-9748-04-3
  12. ↑ Vanha ylioppilastalo: Historia Vanha ylioppilastalo. Arkistoitu 6.11.2021. Viitattu 6.11.2021.
  13. ↑ a b c Vilhelm Helanderille rakennus- suojelun Eurooppa-kultamitali HS.fi. 17.8.1998. Viitattu 6.11.2021.
  14. ↑ 1920-luvun klassistisen arkkitehtuurin helmi – Peruskorjattu Tieteiden talo avataan uudelleen www.tieteessatapahtuu.fi. Arkistoitu 20.9.2022. Viitattu 19.9.2022.
  15. ↑ Rantanen, Jari: Porin hallintopalatsin korjaus valmistui 450-vuotisjuhliksi. Turun Sanomat, 8.2.2008. Turun Sanomat Oy.
  16. ↑ Peltoranta, Jari: Porvoon vanhan raatihuoneen peruskorjaus: Rakennustaiteen historiaa ja Suomen valtion historiaa saman katon alla. Projektiuutiset, 2009, nro 3. RPT Docu Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.12.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ List all members by country (Vilhelm Helander) Academia Europaea - the Academy of Europe, ae-info.org. Viitattu 22.5.2017. (englanniksi)
  18. ↑ Pro Finlandia -mitali kymmenelle taiteilijalle HS.fi. 6.12.1998. Viitattu 6.11.2021.
  19. ↑ Kirkkotaiteen Engel-palkinto Helsingin arvorakennusten peruskorjaajalle HS.fi. 11.2.2002. Viitattu 6.11.2021.